tässä artikkelissa sanotaan, että Rydbergin vakio voidaan laskea vakiot käyttää kvanttimekaniikka. Yhtälö käytetään
R ∞ = m e e 4 8 ε 0 2 h 3 c = 1.097 373 156 852 5 ( 73 ) × 10 7 m − 1 , {\displaystyle R_{\infty }={\frac {m_{e}e^{4}}{8\varepsilon _{0}^{2}h^{3}c}}=1.097\;373\;156\;852\;5\;(73)\times 10^{7}\ \mathrm {m} ^{-1},}
kun minut on loput massa elektronin., Kuitenkin, artikkelissa elektronin lepomassa, se sanoo, että loput massa elektroni on laskettu määritelmästä Rydbergin vakio, eli
R ∞ = m e c α 2 2 s ⇒ m e = 2 R ∞: n s c α 2 . {\displaystyle R_{\infty }={\frac {m_{\rm {e}}c\alpha ^{2}}{2}}\oikea nuoli: m_{\rm {e}}={\frac {2R_{\infty }h}{c\alpha ^{2}}}\,.}
niin, kysymys on, mikä vakio lasketaan toisesta ja mikä ei? Artikkelin mukaan Rydbergin vakio on vuodesta 2010 lähtien tarkimmin mitattu fysikaalinen perusvakio., Mutta jos se lasketaan elektronin lepomassasta, eikö olisi välttämätöntä, että elektronin lepomassa mitataan vielä tarkemmin? –Kri (talk) 22:13, 13 helmikuu 2011 (UTC) olen muokannut artikkelin, jotta se olisi selkeämpi: R ∞: n {\displaystyle R_{\infty }} tunnetaan mittaamalla atomien spektriviivojen. Sitä ei saada kertomalla e ja m_e ja h jne. (OK, no, siihen liittyy muutakin kuin atomispektriviivojen suora mittaaminen…on olemassa myös monimutkaisia teoreettisia laskelmia oikea finite ydinaseiden massa-ja muut vaikutukset.,) — Steve (talk) 04: 53, 14 February 2011 (UTC)
Hey Steve – your amendment is still not featured. Tulin tärkein artikkeli, jotka haluavat tietää, mitä R on eli miten se on määritelty, ja löysin artikkelin epäselvä. Artikkeli alkaa toteamalla, että R on raja-arvo H-spektri, mutta jatkaa sitten määritellä se (ilmeisesti) kannalta vakiot, mutta varoitus, että tämä on vain arvio, joka perustuu ytimen kanssa ääretön massa suhteellinen massa elektronin., Sitten osassa Mittauksia olemme takaisin spectra taas, vielä toinen oletetun määritelmä – tällä kertaa paljon suurempi monimutkaisuus. Lopuksi, 2. kohta tässä kohdassa on maininta siitä, että vakio on määritelty spektri, joka ei ole olemassa todellisuudessa – minusta on ällistyttävää käsite. Tämä ”määritelmä” näyttää olevan virhe, ja olen korvannut sen”..kuvata..”sillä”on määritelty…”, joka näyttää olevan järkevämpää, vaikkakin looginen merkitys on päinvastainen. Mutta meillä on vielä 2 tai 3 mahdollista määritelmää., Se auttaisi lukijoita, kuten minä, jos selkeää määritelmää siitä, mitä tämä jatkuva on (sen suhteen, miten sen arvo on löytynyt) oli laittaa aivan sivun yläreunassa, ja jos eri merkityksiä käsitteellä on esittää selityksiä eikä vaihtoehtoisia määritelmiä. Olen jättänyt tämän sivuston vielä epäselvä käsitys siitä, mitä R todella on, mikä tuntuu epätyydyttävä-minun täytyy etsiä muualta mitä haluan.,
kaikkein pikkutarkka ja loogista (mutta ei pedagogista) lähestymistapa olisi sanoa, että R ∞ = m e e 4 / ( 8 ε 0 2 h 3 c ) {\displaystyle R_{\infty }=m_{e}e^{4}/(8\varepsilon _{0}^{2}h^{3}, c)} määritelmän, ja se vain tapahtuu sattumalta kuvaamaan (hyvä approksimaatio) kirjo vetyä., Toisaalta, useimmat pedagoginen lähestymistapa-lähestymistapa intro-fysiikan kirjoja ja kursseja-on unohtaa hieno rakenne ja sanoa (untruthfully), että Rydbergin kaava on tarkka, ja R ∞: n {\displaystyle R_{\infty }} määritellään kirjo vetyä, ja sitten se oli loisto Bohr huomata, että R ∞: n {\displaystyle R_{\infty }} vain sattuu sattumalta olemaan yksinkertainen toiminto elektronin massa jne. Tätä artikkelia varten en tiedä, mikä on paras lähestymistapa eli miten pitää asiat pedagogisina ja yksinkertaisina sanomatta mitään virheellistä., Se onnistuu varmasti…ehkä, jos minulla on enemmän aikaa myöhemmin… — Steve (talk) 12:43, 18 March 2012 (UTC) UPDATE: I had a go re-editing the intro and first three sections. Auttaako se? –Steve (talk) 00:03, 19. Maaliskuuta 2012 (UTC)